Läsnätyö tuo joustoja ja innostaa

Valvooko pomosi sinua perinteisenä työnjohtajana – vai oletko jo itse oman työsi herra? Saatko energiaa työyhteisöstäsi vai saako inspiraatiota etsiä ihan muualta?

Läsnätyössä minulla on vapaus järjestää itse omaa työtäni uudella vapaudella – ajasta ja paikasta riippumattomammin. Parhaita joustoja minulle ovat nämä: voin lähteä huoletta kolmen jälkeen toimistolta ja jatkaa työpäivääni illalla yhdeksän jälkeen tai voin toisinaan tehdä aamulla pari tuntia tehokasta työtä kotoa käsin ja ajaa sen jälkeen ruuhkatta toimistolle. Joustavuus on ollut tärkeä avain työtyytyväisyyden kasvuun. Nyt voin itse valita entistä yksilöllisemmin työnteon tapani. Joskus en edes hyödynnä joustoja, vaan pelkkä tietoisuus siitä, että halutessani voin niitä käyttää, on tärkeää.

Myös Microsoftin toimistolla, jota nimitämme Kohtaamispaikaksi, teemme läsnätyötä. Minulla on käytettävissäni lukuisia työpisteitä, mutta ei yhtään yksin minulle kuuluvaa. Aloitan jokaisen päiväni Kohtaamispaikalla tyhjältä pöydältä. Olen onnellinen siitä, että vanhasta työn maailmastamme tutut, tekemättömien töiden paperipinot eivät täytä näkökenttääni eivätkä mieltäni. Mieli on avoin jokaiselle uudelle päivälle ihan uudella tavalla.

Meillä on vetovoimainen Kohtaamispaikka. Ihminen on lopulta kuitenkin sosiaalinen laumaeläin. Vaikka töitä voisi tehdä kotoa käsin paljonkin, yhteisö vetää puoleensa. Vaikka alussa moni meistä ajatteli tarvitsevansa useinkin häiriötöntä kirjastotilaa, sen käyttöaste on yksi pienimpiä. Kirjastolla on kuitenkin kiistaton olemassaolon oikeutus ja useimmat käyttävät sitä joskus keskittymistä vaativaan työhön. Rantafiiliksessä soi aina xBox-musiikki. Hakeudun sinne, kun haluan kokea aurinkoista ja rentoa työnteon tunnelmaa. Kahvilaan tai torialueelle päädyn silloin, kun haluan hoitaa juoksevia asioita ja napata vauhdista kiinni kollegoja nopeiden asioiden selvittämiseen. 

Toimistotilamme on järjestetty satunnaisia kohtaamisia edistäviksi ja siten myös ns. arjen innovaatioita edistäviksi. Kun yhteisö on läsnä toisilleen, pystymme linkittämään uusia näkökulmia uusien ihmisten kautta tekemisiimme. Kun kaikki ei tapahdu jokapäiväisten rutiinien kautta, voimme löytää jotain yllätyksellistäkin. Tässä on myös avain inspiraatioon ja energiaan. Olen huomannut, että vireystilani pysyy paremmin yllä, kun saan virikkeitä ympärillä olevista ihmisistä. Vaihdan myös maisemaa useamman kerran päivässä, joskus istumaan ja joskus seisomaan. Vaihtelu on fysioterapeutin mukaan parasta ergonomiaa.

 

Olemme yhteisö myös teknologian välityksellä. Kokouksemme ovat tasavertaisesti osallistuttavissa myös uuden teknologian avulla. Aina ei tarvitse olla fyysisesti läsnä. Toisaalta kalenterini on jaettu kaikille, samoin tärkeimmät dokumenttini, mikä tekee työstämme aiempaa läpinäkyvämpää.

 

Selkeät tavoitteet ohjaavat työtäni. Ne ovat raamit ja peruskallio, joiden mukaan työ jäsentyy ja rytmittyy. Meillä jokaisella on omaa työtä ja sen tuloksia kuvaavat mittarit, jotka linkittyvät myös monen muun tavoitteisiin ja joiden etenemistä seurataan kuukausittain esimiehen kanssa.

 

Ennen tauot irrottivat työstä ja vapaa-aika alkoi ehkä viiden jälkeen. Ne olivat elämää - ja työ oli työtä. Jollekin se sopii vieläkin ja se on meilläkin mahdollista. Itselleni sopii hyvin se, että työ ja elämä rytmittymät uudella tavalla. Mielestäni ei riitä, että elämä alkaa vasta töiden jälkeen, vaan työssäkin on tärkeää olla elämää eli läsnäoloa ja iloa, siten jaksaa paremmin. Tämä on yksi elämän tärkeitä valintoja, joita voin tehdä joka päivä. Miten paljon iloa sinun työhösi mahtuu?

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja Tytti Bergman on Microsoftin henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja, joka puhui Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n Studia Generalia -illassa 28.5.2013.

 

Edelläkävijäksi ei synnytä

SIRPA JUUTINEN

Ovatko ruotsalaiset yritykset parempia yritysvastuussaan kuin suomalaiset? Entä miten sijoitumme maailmanlaajuisessa vertailussa? Näitä asioita minulta kysytään usein, kun halutaan saada käsitys oman maamme sijoittumisesta vastuullisuusasteikolla. Kaiken kattavaa vastausta tuskin löytyy, sillä jossakin asiassa britit ovat parempia, toisessa amerikkalaiset, ja jossakin varmaan mekin päihitämme muiden maiden verrokkimme.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ei asiasta enää muutaman vuoden kuluttua pitäisi olla kenelläkään epäselvyyttä. Valtioneuvoston marraskuisen periaatepäätöksen tavoite nimittäin on nostaa suomalaiset yritykset ja hallinto edelläkävijöiksi yhteiskuntavastuuasioissa. Hienoa, että tavoitteet asetetaan korkealle. Enää tarvitaan toteutus.

Usein yritysvastuuta kehittäessämme pidämme tärkeimpinä näkökohtina asiakkaiden ja omistajien odotuksia, ja kiirehdimme toteutuksessamme vastaamaan niihin. Jossakin kehittämisen reittikartan myöhemmissä vaiheissa puhutaan yritysvastuun jalkauttamisesta henkilöstöasioihin.

Ehkä asiaa voisi lähestyä myös toisesta näkökulmasta ja ajatella henkilöstöpolitiikkaa ja –hallintoa pikemminkin mahdollistajana kuin hieman passiivisena kohteena vastuullisuusasioille.

Henkilöstöfunktiolla on nimittäin hallussaan monia tärkeitä avaimia, joilla yritysvastuun lukkoja voidaan avata esimerkiksi asiakkaisiin päin. Henkilöstöfunktion heiniä ovat niin henkilöstön osaamisen kuin suorituksen johtamisen toimien kehittämiset. Molemmat ovat tärkeitä muutosjohtamisen osa-alueita myös yritysvastuuta jalkautettaessa.

Työntekijöiden osaamista on monessa tapauksessa lisättävä silloin, kun yritys haluaa edistyä vaikkapa vastuullisuusasioissa, sillä harva osaa asiat ennestään. Tässä henkilöstöfunktiolla on iso rooli.

Toinen tärkeä seikka on yritysvastuuasioihin liittyvien tavoitteiden asettaminen paitsi eri toiminnoille, myös yksittäisille työntekijöille. Tavoitteiden saavuttamista tukeva palkitsemisjärjestelmä varmistaa maaliin pääsyn. Tämäkin liittyy henkilöstöasioiden hoitoon.

Myös yrityskulttuurin vaalimisessa ja työntekijöiden sitouttamisen varmistamisessa tarvitaan HR:n osaajia. Vasta yritysvastuun saaminen osaksi työpaikan kulttuuria takaa sen, että ylevät tavoitteet eivät jää pelkiksi puheiksi.

Kokemukseni mukaan yritysvastuun kehittämisprojektit myös voimaannuttavat ja luovat uutta energiaa työpaikoille, jolloin tutkimusten mukaan myös liiketoiminnan suhteellinen tulos paranee.

Sen sijaan, että yritysvastuun mukaan tuominen henkilöstöpolitiikan ja –hallinnon käytäntöihin jätetään jonnekin tulevaisuuteen, yritysvastuun kehittämishankkeet kannattaisi aloittaa näistä toiminnoista.

Valtioneuvosto kannustaa meitä yritysvastuussa edelläkävijyyteen. Kaikilla vähääkään isommilla yrityksillä on käytössä HR:n resurssit – ne kannattaa valjastaa alusta alkaen mukaan yritysvastuun kehittämiseen. Harva on syntynyt edelläkävijäksi, mutta moni voi hyvinkin kehittyä sellaiseksi oikeanlaista tukea saadessaan.

Lue lisää Sirpa Juutisen ajatuksia PwC:n yritysvastuupalvelut -blogista

Kirjoittaja, Sirpa Juutinen on PricewaterhouseCoopers Oy:n partneri ja yritysvastuupalveluiden johtaja, joka puhui Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n Studia Generalia -illassa 5.3.2013 .

Kiintiödirektiivi – nostetta eurooppalaisille naisille

MERJA REHN

Suursijoittaja Warren Buffet totesi jokin aika sitten Yhdysvalloista puhuessaan, että on suoranainen ihme, että maa on pärjännyt taloudellisesti niinkin hyvin, kun ottaa huomioon, miten heikosti siellä on hyödynnetty naisten osaamista talous- ja yrityselämässä.

Myös Euroopassa naisten vähyys yrityselämässä on tiedostettu. Eurooppa tarvitsee naisyrittäjien panoksen liike-elämään. PK-yritykset muodostavat EU:n talouden selkärangan. Ne työllistävät yli 75 miljoonaa eurooppalaista sekä luovat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista.

EU:n perussopimukseen on kirjattu naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen. Yritys- ja talouselämässä tämä tavoite ei ole toteutunut kiitettävästi missään jäsenvaltiossa. Niinpä komissio onkin nyt puuttunut asiaan lainsäädännöllisin keinoin.

Keväällä 2011 oikeusasioista, ja samalla tasa-arvoasioista vastaava, komission varapuheenjohtaja Vivianne Reding esitti eurooppalaisille yrityksille vetoomuksesta, että nämä sitoutuisivat nostamaan naisten edustuksen hallituksissaan 30 prosenttiin vuoden 2015 loppuun, ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Reding uskoi tasa-arvon lisääntyvän yritysten oman itsesäätelyn kautta.

Valitettavasti Redingin vetoomus kaikui kuuroille korville ja hän päätyi esittämään direktiiviä EU:n laajuisista naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksiin. Redingin esitys hyväksyttiin pari viikkoa sitten komission kokouksessa. Komissio ei ole naisten asiassa liikkeellä ainoastaan "fiilispohjalta", vaan taustalla ovat selkeät taloudelliset perusteet, muutoksen hitaus ja asenteet.

Euroopan komission teettämät tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että yritykset, joiden johdossa on naisia, tekevät parempaa tulosta kuin puhtaasti miesvetoiset yritykset. Edistys tässä asiassa on ollut tuskastuttavan hidasta. EU-maissa naisten määrä pörssiyritysten hallituksissa on kuluneiden vuosien aikana kasvanut 0,6 % vuosivauhtia. Tätä vauhtia kestäisi 40 vuotta ennen kuin tasa-arvotavoitteet saavutettaisiin.

Uusimman Eurobarometrin mukaan lähes 90 prosenttia vastaajista haluaisi enemmän naisia talouselämän päätöksentekoon. Vastaajista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että eurooppalaista talouselämää pyörittää miesjoukko, joka ei arvosta ja luota riittävästi naisten ammattitaitoon ja johtamiskykyihin.

Komission hyväksymä direktiiviesitys on vahva poliittinen signaali, ja samalla reilu ja hyvä kompromissi. Kiintiölainsäädäntö koskee kuitenkin vain pienen pientä osaa eurooppalaisista naisista, eikä se poista niitä perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten sukupuoleen perustuvaa syrjintää työelämässä tai sitä, että naiset edelleen ansaitsevat samasta työstä miehiä vähemmän. Jatkossa on pidettävä huoli siitä, että rekrytoinnissa kaikilla tasoilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota monimuotoisuuteen, oli kyse sitten iästä, sukupuolesta, syntyperästä tai jostain muusta taustatekijästä.
 

Kirjoittaja, Merja Rehn, on tietokirjailija ja kolumnisti, jolta ilmestyi syksyllä kirja Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä. Kirjaan voi tutustua kustantajan sivuilla www.ekrive.fi

Joka tapauksessa – valinta on sinun

© KRISTIINA HARJU

Olen aika ajoin lukenut allaolevan tekstin. Sillä olen muistuttanut itseäni siitä, mikä minulle sittenkin on tärkeää. Ja samalla vaikeaa: valita Hyvä, vaikka kuinka harmittaisi, masentaisi tai turhauttaisi:

Ihmiset ovat usein kohtuuttomia, epäloogisia ja itsekeskeisiä;
.. . anna heille joka tapauksessa anteeksi.

Jos olet ystävällinen, muut voivat syyttää sinua itsekkyydestä ja piiloisista motiiveista;
… ole kuitenkin ystävällinen.

Jos olet rehellinen ja suora, ihmiset voivat huijata sinua;
… ole silti rehellinen ja suora, kaikissa oloissa.

Joku voi tuhota yhdessä yössä sen, mitä sinä olet rakentanut vuosia;
… jatka sittenkin rakentamista.

Ihmiset monesti unohtavat hyvän, jota olet tehnyt;
… jatka hyvän tekemistä, joka tapauksessa.

Vaikka annat parhaan itsestäsi maailmalle, voi olla, että se ei koskaan riitä;
… anna edelleen kaikkesi, anyway.

Teksti on ote Kent M. Keithin Anyway-runosta. Teos on kokonaisuudessaan nähtävillä mm. Äiti Teresan keskuksessa Kolkatassa, Intiassa.

                                                 

Kirjoittaja, Kristiina Harju/Fakta & Fiktio Oy on toiminut organisaatiokonsulttina ja kehitysvalmentajana pitkään. Lisäksi Harju on kirjoittanut yhdeksän kirjaa ja pari seuraavaa on tekeillä. Fakta & Fiktio Oy täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

Verkotu nainen – jaksat ja pärjäät

TUULIKKI  JUUSELA

  

"On vaikeata olla nainen - täytyy ajatella kuin mies, käyttäytyä kuin hieno nainen, näyttää nuorelta tytöltä, tehdä työtä kuin hevonen ja syödä kuin varpunen."

Suomalainen mytologia on osaltaan synnyttänyt naiseuden arkkityyppejä. Kalevalassa on kaksi voimallista naiseuden arkkityyppiä, Louhi ja Lemminkäisen äiti.  Heillä on varsin vähän yhteistä:

 Louhi on visionääri, taitava joukkojen johtaja, oikeudenmukainen mahtinainen. Hän tuntee Sammon, luovuuden lähteen salaisuuksia. Hän on myös tyttäriensä äiti, mutta erityistä äitimyyttiin liitettyä lempeyttä hänen hahmoonsa ei sisälly.

 Lemminkäisen äiti on itse nimetön hahmo, sankarin äiti, joka on lempeä mutta myös rohkea.  Hänen taitonsa liittyvät parantamiseen ja hoivaamiseen.  Hän hallitsee elämän jatkuvuuden salaisuuksia ja on yhteydessä Luonnon voimiin.

Nämä Kalevalan myyttiset naishahmot pitäisi muistaa ottaa esiin siinä kuin Tuntemattoman sotilaan miessankarit, jotka käyvät alituisesti esimerkkeinä johtajista. Suomalaiset naiset ovat vahvoja – kukin tavallaan.

"Kukaan ei ole yksin mitään, niin kuin ei kaikkikaan ilman yhtä"

Verkostot ovat ensisijaisen tärkeitä, jos mieli selviytyä tässä monimutkaisessa, levottomassa ja samalla jännittävässä ajassa! Mitä laajempi on oma verkostosi, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi löytää se tieto, jota tarkalleen ottaen tarvitset. Verkottuminen ON opittu taito. Meillä ei ole syntymässä saatua tietoa, miten verkottua onnistuneesti.

Yrityselämän ammattilaisten on tiedettävä, miten solmia vastavuoroisia, molempia hyödyttäviä liikesuhteita, jotka johtavat myös taloudelliseen kasvuun. Verkosto on myös mahtava markkinoinnin kanava tai ponnahduslauta uuteen. Lopullinen "bonus" on aina moninaisen ja monipuolisen tiedon runsaus.

Jossakin tutkimuksessa on todennettu, että naiset eivät tue toisiaan urakehityksessä kuten miehet omissa veliverkostoissaan. Naisten sisarellisuus kompastelee vielä pahasti työelämään liittyvissä kysymyksissä. Ehkäpä verkostoista löytyisi apu myös tähän. Verkostoajan ihminen etsii kontakteja ihmisiin, joilla on tietoa ja osaamista ja jotka voivat johdattaa eteenpäin.

  

Naisverkostojen haittana on se, että niitä ei käytetä

Naisverkostoissa toimimisen suurimpina etuina on nähty naiseuteen liittyvien kysymysten käsittelyn mahdollisuus, naisena olemisen haasteista puhuminen, tilan saaminen omille mielipiteille ja se, että saa olla rehellisesti nainen tarvitsematta mielistellä ketään, pelätä loukkaavansa toisten tunteita tai joutua jokapäiväisessä elämässä hankaluuksiin vallankäytön seurauksena. Naisverkostoja ei myöskään nähdä jäykkinä ja muodollisina. Naiset ovat kokonaisvaltaisesti läsnä omana itsenään eikä vain siinä roolissa, mikä heillä verkostossa on. Naisilla on kyky tehdä yksityinen julkiseksi.

Naisverkostoissa toimimisen haittoina on nähty oikeastaan vain se, ettei verkostoa käytetä tarpeeksi hyväksi. Naiset eivät mielellään turvaudu toisten apuun eivätkä käytä toistensa taitoja, koska heidät on kasvatettu pitämään toista naista kilpailijana.

  

Australian verkkotuttavani on osuvasti todennut verkoston voimasta:

 "Jokainen nainen, joka ompelee, neuloo, tai kutoo kangasta tietää luonnostaan, että yksittäinen lanka on heikko. Mutta kun sen kutoo, yhdistelee ja kietoo yhteen monen muun langan kanssa, siitä tulee vahva. Jokainen nainen ilman ystäviä - jotka ovat hänen puolellaan, hoitavat, tukevat, pitävät sylissään - on yksinään heikko, yksittäisen langan lailla. Mutta kutominen, välittäminen, toisen huomioiminen, ystävyyden verkostot, tekevät hänet vahvaksi. "

 

Kirjoittaja, Tuulikki Juusela on  toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja, Woman ry:n perustajajäseniä, entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen. http://www.womco.fi tuulikki.juusela@womco.fi

Verkostoidu ja ole reilu!

TUULI KAHMA

Suomi on täynnä erilaisia yhdistyksiä, jotka ovat olleet arvokkaita airueita mm. aatteellisten ja poliittisten liikkeiden synnyssä ja kehityksessä. Isoäitini äiti Sandra Kouki oli maalaistalon emäntä Virolahdella. Hän oli perustamassa Marttoja, toimi kunnallispolitiikassa ja ajoi itse hevosta, mitä ei pidetty ollenkaan naisille sopivana 1900-luvun alkupuolella. Uskon, että Sandra halusi tuuletusta maalaistalon ankarista rutiineista ja viiden lapsen hoidosta. Hän halusi olla vaikuttaja teemoissa, joista hän oli kiinnostunut. Sandra toimi myös roolimallina, hänen kolme tytärtään menivät yliopistoon Helsinkiin opiskelemaan.

Yhdistykset ovat olleet tärkeä sosiaalinen alusta ja väylä tutustua uusiin ihmisiin. Nyt sosiaalisen median aikana meillä kaikilla on mahdollisuus kuulua vaikka minkälaisiin verkostoihin ihmisten kanssa, jotka asuvat missä päin maailmaa tahansa. Ovatko yhdistykset siis kaiku menneisyydestä?

Totuus on, että jokaisella yhdistyksellä kuten yritykselläkin, täytyy olla olemassaolon oikeutuksensa. Syy, miksi se on olemassa ja mitä hyötyä ja iloa jäsenet yhdistyksen voimasta kokevat.  WoManin olemassaolon oikeutus on siinä, että se tarjoaa jäsenilleen työelämän verkostoitumisen voimaa.  Yksi este naisten urakehityksessä on vähäinen verkottuminen. Kukaan ei tiedä, että pätevä nainen on olemassa.

Verkostoissa pitää tietysti myös toimia, kuuluminen ei riitä, kyse on konkretiasta. Verkostoituminen onnistuu parhaiten, kun miettii omaa panostaan,  ei ainoastaan sitä, mitä itse saa. Tunnen monta henkilöä, pari miestäkin on joukossa, jotka auliisti auttavat, kun kaipaan neuvoja ja näkökulmaa. Reiluus tarttuu.

 

 

 

Kirjoittaja Tuuli Kahma, KTM on Suomen ensimmäisen markkinointikumppaneiden valintakonsulttiyrityksen, Breezewayn perustaja ja valintakonsultoinnin pioneeri Suomessa. Hän on Vaikuttajaverkosta WoManin hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja hallituksen puheenjohtaja vuonna 2012.