Läsnätyö tuo joustoja ja innostaa

Valvooko pomosi sinua perinteisenä työnjohtajana – vai oletko jo itse oman työsi herra? Saatko energiaa työyhteisöstäsi vai saako inspiraatiota etsiä ihan muualta?

Läsnätyössä minulla on vapaus järjestää itse omaa työtäni uudella vapaudella – ajasta ja paikasta riippumattomammin. Parhaita joustoja minulle ovat nämä: voin lähteä huoletta kolmen jälkeen toimistolta ja jatkaa työpäivääni illalla yhdeksän jälkeen tai voin toisinaan tehdä aamulla pari tuntia tehokasta työtä kotoa käsin ja ajaa sen jälkeen ruuhkatta toimistolle. Joustavuus on ollut tärkeä avain työtyytyväisyyden kasvuun. Nyt voin itse valita entistä yksilöllisemmin työnteon tapani. Joskus en edes hyödynnä joustoja, vaan pelkkä tietoisuus siitä, että halutessani voin niitä käyttää, on tärkeää.

Myös Microsoftin toimistolla, jota nimitämme Kohtaamispaikaksi, teemme läsnätyötä. Minulla on käytettävissäni lukuisia työpisteitä, mutta ei yhtään yksin minulle kuuluvaa. Aloitan jokaisen päiväni Kohtaamispaikalla tyhjältä pöydältä. Olen onnellinen siitä, että vanhasta työn maailmastamme tutut, tekemättömien töiden paperipinot eivät täytä näkökenttääni eivätkä mieltäni. Mieli on avoin jokaiselle uudelle päivälle ihan uudella tavalla.

Meillä on vetovoimainen Kohtaamispaikka. Ihminen on lopulta kuitenkin sosiaalinen laumaeläin. Vaikka töitä voisi tehdä kotoa käsin paljonkin, yhteisö vetää puoleensa. Vaikka alussa moni meistä ajatteli tarvitsevansa useinkin häiriötöntä kirjastotilaa, sen käyttöaste on yksi pienimpiä. Kirjastolla on kuitenkin kiistaton olemassaolon oikeutus ja useimmat käyttävät sitä joskus keskittymistä vaativaan työhön. Rantafiiliksessä soi aina xBox-musiikki. Hakeudun sinne, kun haluan kokea aurinkoista ja rentoa työnteon tunnelmaa. Kahvilaan tai torialueelle päädyn silloin, kun haluan hoitaa juoksevia asioita ja napata vauhdista kiinni kollegoja nopeiden asioiden selvittämiseen. 

Toimistotilamme on järjestetty satunnaisia kohtaamisia edistäviksi ja siten myös ns. arjen innovaatioita edistäviksi. Kun yhteisö on läsnä toisilleen, pystymme linkittämään uusia näkökulmia uusien ihmisten kautta tekemisiimme. Kun kaikki ei tapahdu jokapäiväisten rutiinien kautta, voimme löytää jotain yllätyksellistäkin. Tässä on myös avain inspiraatioon ja energiaan. Olen huomannut, että vireystilani pysyy paremmin yllä, kun saan virikkeitä ympärillä olevista ihmisistä. Vaihdan myös maisemaa useamman kerran päivässä, joskus istumaan ja joskus seisomaan. Vaihtelu on fysioterapeutin mukaan parasta ergonomiaa.

 

Olemme yhteisö myös teknologian välityksellä. Kokouksemme ovat tasavertaisesti osallistuttavissa myös uuden teknologian avulla. Aina ei tarvitse olla fyysisesti läsnä. Toisaalta kalenterini on jaettu kaikille, samoin tärkeimmät dokumenttini, mikä tekee työstämme aiempaa läpinäkyvämpää.

 

Selkeät tavoitteet ohjaavat työtäni. Ne ovat raamit ja peruskallio, joiden mukaan työ jäsentyy ja rytmittyy. Meillä jokaisella on omaa työtä ja sen tuloksia kuvaavat mittarit, jotka linkittyvät myös monen muun tavoitteisiin ja joiden etenemistä seurataan kuukausittain esimiehen kanssa.

 

Ennen tauot irrottivat työstä ja vapaa-aika alkoi ehkä viiden jälkeen. Ne olivat elämää - ja työ oli työtä. Jollekin se sopii vieläkin ja se on meilläkin mahdollista. Itselleni sopii hyvin se, että työ ja elämä rytmittymät uudella tavalla. Mielestäni ei riitä, että elämä alkaa vasta töiden jälkeen, vaan työssäkin on tärkeää olla elämää eli läsnäoloa ja iloa, siten jaksaa paremmin. Tämä on yksi elämän tärkeitä valintoja, joita voin tehdä joka päivä. Miten paljon iloa sinun työhösi mahtuu?

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja Tytti Bergman on Microsoftin henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja, joka puhui Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n Studia Generalia -illassa 28.5.2013.

 

Edelläkävijäksi ei synnytä

SIRPA JUUTINEN

Ovatko ruotsalaiset yritykset parempia yritysvastuussaan kuin suomalaiset? Entä miten sijoitumme maailmanlaajuisessa vertailussa? Näitä asioita minulta kysytään usein, kun halutaan saada käsitys oman maamme sijoittumisesta vastuullisuusasteikolla. Kaiken kattavaa vastausta tuskin löytyy, sillä jossakin asiassa britit ovat parempia, toisessa amerikkalaiset, ja jossakin varmaan mekin päihitämme muiden maiden verrokkimme.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ei asiasta enää muutaman vuoden kuluttua pitäisi olla kenelläkään epäselvyyttä. Valtioneuvoston marraskuisen periaatepäätöksen tavoite nimittäin on nostaa suomalaiset yritykset ja hallinto edelläkävijöiksi yhteiskuntavastuuasioissa. Hienoa, että tavoitteet asetetaan korkealle. Enää tarvitaan toteutus.

Usein yritysvastuuta kehittäessämme pidämme tärkeimpinä näkökohtina asiakkaiden ja omistajien odotuksia, ja kiirehdimme toteutuksessamme vastaamaan niihin. Jossakin kehittämisen reittikartan myöhemmissä vaiheissa puhutaan yritysvastuun jalkauttamisesta henkilöstöasioihin.

Ehkä asiaa voisi lähestyä myös toisesta näkökulmasta ja ajatella henkilöstöpolitiikkaa ja –hallintoa pikemminkin mahdollistajana kuin hieman passiivisena kohteena vastuullisuusasioille.

Henkilöstöfunktiolla on nimittäin hallussaan monia tärkeitä avaimia, joilla yritysvastuun lukkoja voidaan avata esimerkiksi asiakkaisiin päin. Henkilöstöfunktion heiniä ovat niin henkilöstön osaamisen kuin suorituksen johtamisen toimien kehittämiset. Molemmat ovat tärkeitä muutosjohtamisen osa-alueita myös yritysvastuuta jalkautettaessa.

Työntekijöiden osaamista on monessa tapauksessa lisättävä silloin, kun yritys haluaa edistyä vaikkapa vastuullisuusasioissa, sillä harva osaa asiat ennestään. Tässä henkilöstöfunktiolla on iso rooli.

Toinen tärkeä seikka on yritysvastuuasioihin liittyvien tavoitteiden asettaminen paitsi eri toiminnoille, myös yksittäisille työntekijöille. Tavoitteiden saavuttamista tukeva palkitsemisjärjestelmä varmistaa maaliin pääsyn. Tämäkin liittyy henkilöstöasioiden hoitoon.

Myös yrityskulttuurin vaalimisessa ja työntekijöiden sitouttamisen varmistamisessa tarvitaan HR:n osaajia. Vasta yritysvastuun saaminen osaksi työpaikan kulttuuria takaa sen, että ylevät tavoitteet eivät jää pelkiksi puheiksi.

Kokemukseni mukaan yritysvastuun kehittämisprojektit myös voimaannuttavat ja luovat uutta energiaa työpaikoille, jolloin tutkimusten mukaan myös liiketoiminnan suhteellinen tulos paranee.

Sen sijaan, että yritysvastuun mukaan tuominen henkilöstöpolitiikan ja –hallinnon käytäntöihin jätetään jonnekin tulevaisuuteen, yritysvastuun kehittämishankkeet kannattaisi aloittaa näistä toiminnoista.

Valtioneuvosto kannustaa meitä yritysvastuussa edelläkävijyyteen. Kaikilla vähääkään isommilla yrityksillä on käytössä HR:n resurssit – ne kannattaa valjastaa alusta alkaen mukaan yritysvastuun kehittämiseen. Harva on syntynyt edelläkävijäksi, mutta moni voi hyvinkin kehittyä sellaiseksi oikeanlaista tukea saadessaan.

Lue lisää Sirpa Juutisen ajatuksia PwC:n yritysvastuupalvelut -blogista

Kirjoittaja, Sirpa Juutinen on PricewaterhouseCoopers Oy:n partneri ja yritysvastuupalveluiden johtaja, joka puhui Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n Studia Generalia -illassa 5.3.2013 .