Verkotu nainen – jaksat ja pärjäät

TUULIKKI  JUUSELA

  

"On vaikeata olla nainen - täytyy ajatella kuin mies, käyttäytyä kuin hieno nainen, näyttää nuorelta tytöltä, tehdä työtä kuin hevonen ja syödä kuin varpunen."

Suomalainen mytologia on osaltaan synnyttänyt naiseuden arkkityyppejä. Kalevalassa on kaksi voimallista naiseuden arkkityyppiä, Louhi ja Lemminkäisen äiti.  Heillä on varsin vähän yhteistä:

 Louhi on visionääri, taitava joukkojen johtaja, oikeudenmukainen mahtinainen. Hän tuntee Sammon, luovuuden lähteen salaisuuksia. Hän on myös tyttäriensä äiti, mutta erityistä äitimyyttiin liitettyä lempeyttä hänen hahmoonsa ei sisälly.

 Lemminkäisen äiti on itse nimetön hahmo, sankarin äiti, joka on lempeä mutta myös rohkea.  Hänen taitonsa liittyvät parantamiseen ja hoivaamiseen.  Hän hallitsee elämän jatkuvuuden salaisuuksia ja on yhteydessä Luonnon voimiin.

Nämä Kalevalan myyttiset naishahmot pitäisi muistaa ottaa esiin siinä kuin Tuntemattoman sotilaan miessankarit, jotka käyvät alituisesti esimerkkeinä johtajista. Suomalaiset naiset ovat vahvoja – kukin tavallaan.

"Kukaan ei ole yksin mitään, niin kuin ei kaikkikaan ilman yhtä"

Verkostot ovat ensisijaisen tärkeitä, jos mieli selviytyä tässä monimutkaisessa, levottomassa ja samalla jännittävässä ajassa! Mitä laajempi on oma verkostosi, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi löytää se tieto, jota tarkalleen ottaen tarvitset. Verkottuminen ON opittu taito. Meillä ei ole syntymässä saatua tietoa, miten verkottua onnistuneesti.

Yrityselämän ammattilaisten on tiedettävä, miten solmia vastavuoroisia, molempia hyödyttäviä liikesuhteita, jotka johtavat myös taloudelliseen kasvuun. Verkosto on myös mahtava markkinoinnin kanava tai ponnahduslauta uuteen. Lopullinen "bonus" on aina moninaisen ja monipuolisen tiedon runsaus.

Jossakin tutkimuksessa on todennettu, että naiset eivät tue toisiaan urakehityksessä kuten miehet omissa veliverkostoissaan. Naisten sisarellisuus kompastelee vielä pahasti työelämään liittyvissä kysymyksissä. Ehkäpä verkostoista löytyisi apu myös tähän. Verkostoajan ihminen etsii kontakteja ihmisiin, joilla on tietoa ja osaamista ja jotka voivat johdattaa eteenpäin.

  

Naisverkostojen haittana on se, että niitä ei käytetä

Naisverkostoissa toimimisen suurimpina etuina on nähty naiseuteen liittyvien kysymysten käsittelyn mahdollisuus, naisena olemisen haasteista puhuminen, tilan saaminen omille mielipiteille ja se, että saa olla rehellisesti nainen tarvitsematta mielistellä ketään, pelätä loukkaavansa toisten tunteita tai joutua jokapäiväisessä elämässä hankaluuksiin vallankäytön seurauksena. Naisverkostoja ei myöskään nähdä jäykkinä ja muodollisina. Naiset ovat kokonaisvaltaisesti läsnä omana itsenään eikä vain siinä roolissa, mikä heillä verkostossa on. Naisilla on kyky tehdä yksityinen julkiseksi.

Naisverkostoissa toimimisen haittoina on nähty oikeastaan vain se, ettei verkostoa käytetä tarpeeksi hyväksi. Naiset eivät mielellään turvaudu toisten apuun eivätkä käytä toistensa taitoja, koska heidät on kasvatettu pitämään toista naista kilpailijana.

  

Australian verkkotuttavani on osuvasti todennut verkoston voimasta:

 "Jokainen nainen, joka ompelee, neuloo, tai kutoo kangasta tietää luonnostaan, että yksittäinen lanka on heikko. Mutta kun sen kutoo, yhdistelee ja kietoo yhteen monen muun langan kanssa, siitä tulee vahva. Jokainen nainen ilman ystäviä - jotka ovat hänen puolellaan, hoitavat, tukevat, pitävät sylissään - on yksinään heikko, yksittäisen langan lailla. Mutta kutominen, välittäminen, toisen huomioiminen, ystävyyden verkostot, tekevät hänet vahvaksi. "

 

Kirjoittaja, Tuulikki Juusela on  toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja, Woman ry:n perustajajäseniä, entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen. http://www.womco.fi tuulikki.juusela@womco.fi

Verkostoidu ja ole reilu!

TUULI KAHMA

Suomi on täynnä erilaisia yhdistyksiä, jotka ovat olleet arvokkaita airueita mm. aatteellisten ja poliittisten liikkeiden synnyssä ja kehityksessä. Isoäitini äiti Sandra Kouki oli maalaistalon emäntä Virolahdella. Hän oli perustamassa Marttoja, toimi kunnallispolitiikassa ja ajoi itse hevosta, mitä ei pidetty ollenkaan naisille sopivana 1900-luvun alkupuolella. Uskon, että Sandra halusi tuuletusta maalaistalon ankarista rutiineista ja viiden lapsen hoidosta. Hän halusi olla vaikuttaja teemoissa, joista hän oli kiinnostunut. Sandra toimi myös roolimallina, hänen kolme tytärtään menivät yliopistoon Helsinkiin opiskelemaan.

Yhdistykset ovat olleet tärkeä sosiaalinen alusta ja väylä tutustua uusiin ihmisiin. Nyt sosiaalisen median aikana meillä kaikilla on mahdollisuus kuulua vaikka minkälaisiin verkostoihin ihmisten kanssa, jotka asuvat missä päin maailmaa tahansa. Ovatko yhdistykset siis kaiku menneisyydestä?

Totuus on, että jokaisella yhdistyksellä kuten yritykselläkin, täytyy olla olemassaolon oikeutuksensa. Syy, miksi se on olemassa ja mitä hyötyä ja iloa jäsenet yhdistyksen voimasta kokevat.  WoManin olemassaolon oikeutus on siinä, että se tarjoaa jäsenilleen työelämän verkostoitumisen voimaa.  Yksi este naisten urakehityksessä on vähäinen verkottuminen. Kukaan ei tiedä, että pätevä nainen on olemassa.

Verkostoissa pitää tietysti myös toimia, kuuluminen ei riitä, kyse on konkretiasta. Verkostoituminen onnistuu parhaiten, kun miettii omaa panostaan,  ei ainoastaan sitä, mitä itse saa. Tunnen monta henkilöä, pari miestäkin on joukossa, jotka auliisti auttavat, kun kaipaan neuvoja ja näkökulmaa. Reiluus tarttuu.

 

 

 

Kirjoittaja Tuuli Kahma, KTM on Suomen ensimmäisen markkinointikumppaneiden valintakonsulttiyrityksen, Breezewayn perustaja ja valintakonsultoinnin pioneeri Suomessa. Hän on Vaikuttajaverkosta WoManin hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja hallituksen puheenjohtaja vuonna 2012.