Suursijoittaja Warren Buffet totesi jokin aika sitten Yhdysvalloista puhuessaan, että on suoranainen ihme, että maa on pärjännyt taloudellisesti niinkin hyvin, kun ottaa huomioon, miten heikosti siellä on hyödynnetty naisten osaamista talous- ja yrityselämässä.
Myös Euroopassa naisten vähyys yrityselämässä on tiedostettu. Eurooppa tarvitsee naisyrittäjien panoksen liike-elämään. PK-yritykset muodostavat EU:n talouden selkärangan. Ne työllistävät yli 75 miljoonaa eurooppalaista sekä luovat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista.
EU:n perussopimukseen on kirjattu naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen. Yritys- ja talouselämässä tämä tavoite ei ole toteutunut kiitettävästi missään jäsenvaltiossa. Niinpä komissio onkin nyt puuttunut asiaan lainsäädännöllisin keinoin.
Keväällä 2011 oikeusasioista, ja samalla tasa-arvoasioista vastaava, komission varapuheenjohtaja Vivianne Reding esitti eurooppalaisille yrityksille vetoomuksesta, että nämä sitoutuisivat nostamaan naisten edustuksen hallituksissaan 30 prosenttiin vuoden 2015 loppuun, ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Reding uskoi tasa-arvon lisääntyvän yritysten oman itsesäätelyn kautta.
Valitettavasti Redingin vetoomus kaikui kuuroille korville ja hän päätyi esittämään direktiiviä EU:n laajuisista naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksiin. Redingin esitys hyväksyttiin pari viikkoa sitten komission kokouksessa. Komissio ei ole naisten asiassa liikkeellä ainoastaan "fiilispohjalta", vaan taustalla ovat selkeät taloudelliset perusteet, muutoksen hitaus ja asenteet.
Euroopan komission teettämät tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että yritykset, joiden johdossa on naisia, tekevät parempaa tulosta kuin puhtaasti miesvetoiset yritykset. Edistys tässä asiassa on ollut tuskastuttavan hidasta. EU-maissa naisten määrä pörssiyritysten hallituksissa on kuluneiden vuosien aikana kasvanut 0,6 % vuosivauhtia. Tätä vauhtia kestäisi 40 vuotta ennen kuin tasa-arvotavoitteet saavutettaisiin.
Uusimman Eurobarometrin mukaan lähes 90 prosenttia vastaajista haluaisi enemmän naisia talouselämän päätöksentekoon. Vastaajista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että eurooppalaista talouselämää pyörittää miesjoukko, joka ei arvosta ja luota riittävästi naisten ammattitaitoon ja johtamiskykyihin.
Komission hyväksymä direktiiviesitys on vahva poliittinen signaali, ja samalla reilu ja hyvä kompromissi. Kiintiölainsäädäntö koskee kuitenkin vain pienen pientä osaa eurooppalaisista naisista, eikä se poista niitä perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten sukupuoleen perustuvaa syrjintää työelämässä tai sitä, että naiset edelleen ansaitsevat samasta työstä miehiä vähemmän. Jatkossa on pidettävä huoli siitä, että rekrytoinnissa kaikilla tasoilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota monimuotoisuuteen, oli kyse sitten iästä, sukupuolesta, syntyperästä tai jostain muusta taustatekijästä.
Kirjoittaja, Merja Rehn, on tietokirjailija ja kolumnisti, jolta ilmestyi syksyllä kirja Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä. Kirjaan voi tutustua kustantajan sivuilla www.ekrive.fi
